Kenttäkilpailut 

Kenttäratsastuskilpailu koostuu kolmesta osakokeesta: kouluratsastus-, kestävyys- ja esteratsastuskokeesta, jotka kaikki ratsastetaan samalla hevosella. Kolmivaiheinen kilpailu vaatii hevoselta ja ratsastajalta saumatonta yhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä.

Kolmivaiheinen kilpailu, joka aluetasolla ratsastetaan usein jopa yhden päivän aikana, vaatii myös kilpailujen järjestäjiltä paljon: osaamista kaikkien ratsastuksen lajien osalta, runsaasti toimihenkilöitä sekä suunnittelu- ja järjestelykykyä.

Kilpailun kulku

Koulukokeessa tuomarit arvostelevat ratsukon suoritusta samalla tavalla kuin kouluratsastuskilpailuissa. Saadut kokonaispisteet muunnetaan miinuspisteiksi ja vähiten miinuspisteitä saanut ratsukko johtaa kilpailua ennen seuraavaa osakoetta.

Rataesteratsastuskoe suoritetaan esteradalla, johon kuuluu 10-15 estettä, jotka on rakennettu putoavista puomeista, lankuista ja muurilaatikoista.

Kestävyyskoe on kenttäkilpailun sielu. Siinä punnitaan ratsukon kyky ylittää nopeasti kiinteitä maastoesteitä sekä pitkässä kilpailuissa myös hevosen kestävyyttä. Pitkässä kilpailussa ratsastetaan koko kestävyyskoe, lyhyessä vain maastoesterata.

Kilpailun kokonaistulos muodostuu:
- Koulukokeessa saavutetuista pisteistä.
- Kestävyys/maastokokeen virhepisteistä (ylitetystä enimmäisajasta, hevosen kieltäytymisestä hyppyyn, ratsastajan satulasta suistumisesta).
- Estekokeen virhepisteistä (ylitetystä enimmäisajasta, esteen pudottamisesta, hevosen kieltäytymisestä hyppyyn, satulasta suistumisesta).
Kokeiden keskinäinen painoarvo on sellainen, että maastokoe on selkeästi vaativampi kuin kaksi muuta koetta yhteensä.

Lyhyt kilpailu ratsastetaan yhtenä tai kahtena päivänä, jolloin kestävyyskokeessa ratsastetaan vain maastoestevaihe. Pitkä kilpailu ratsastetaan kolmena päivänä: koulukoe ensimmäisenä, täysimittainen kestävyyskoe toisena ja estekoe viimeisenä päivänä. Suomessa järjestettävät kenttäkilpailut ovat lyhyitä kilpailuja.

Kuva: Kati Valjus